Loviisan kutsu 13.9.2009
FTK:n KärkiKaksikko Kentsu pikanttina lisänä päätti lähteä valloittamaan uusia vesiä Loviisan suunnalta. Kappaleilla ei juhlittu, mutta yksi pistekala tarttui Tapen paskikseen.
Paketti liikahti Lähikauppiaalta aamuysin aikoihin, ja ABCDEFG:n kautta ajeltiin voimalinjoja seuraten rantaan. Paketti alas kettumaisesta mutta hyvästä rampista, kamat kehiin ja vesille. Tämä ympäristö ei sitten ole se kaikkein veneilijä-ystävällisin. Joka puolella, aivan älyttömissä paikoissa kymmenittäin kiviä, vedenalaisia ja -päällisiä. Osa kivistä toi mieleen jääkauden jälkimainingit pyramidimaisilla muodoillaan. Kaasua uskalsi avata vasta merkatulla laivareitillä, muuten mentiin melko mateluvauhtia.
Pelipaikoille oli lyhyt matka, joten kalastus-aikaa olisi runsaasti. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Ensimmäinen stoppi oli läheinen saari, jota kolusimme tovin. Jossain vaiheessa alkoi paljastua, kuinka paljon Kentsulla oikeastaan on sitä gearia. Kentsu oli bongannut Honkkarista Jakki-jerkkejä, joiden pitäisi olla kuulemma hyviä ja edullisia. No, mies oli sen verran innostunut näkemästään, että päätti sitten ostaa KOKO VÄRIKARTAN! Kentsu, tuo nykyään Gérard Depardieun ja Jean-Michel Jarren risteytys sai FTK:n kaksi eniten geariakin omistavaa miestä ihmettelemään varustus-tasoa. Mukaan oli päiväreissulle lähtenyt pieni kalagear- ja ruokakauppa. Itse unohdin lippikseni himaan, mutta ei huolta! Kentsulla oli varalippiskin mukana! 🙂
Yhtäkkiä Kentsu karjui: “Nyt on!” “Voi hitsi pääs irti.” Jaaha, tais olla rakkoleväkala siellä jerkkiä haukkaamassa. No, päätin kuitenkin viskata paskikseni samaiseen kaislikkoreikään. Oho, kyllä sieltä vaan joku kaveri tuli kyytiin! Veden lämpötilan ollessa vielä korkea, tuntui tämä vähän pirteämmältä ja isommalta. No niin, vihdoinkin mulle jotain mainitsemisen arvoista! Kala syöksyi lukuisia kertoja, ja venkoili oikein kunnolla, kunnes vihdoinkin saimme saaliin näköetäisyydelle. J*malauta, sehän on fintsa! Ei, toi on kyl isompi! Oisko sixteri, tai jopa seitikko kyseessä? Kentsu tuli pitelemään Amttia paikoillaan Ronin ottaessa aito_bogan yber_boga_telineestä hanskaan. Muutaman kerran sai taas vehjettä sommitella luupään leukaan, mutta lopulta pihdit olivat kinni. Ja kun aitobogan pihdit ovat kiinni, ei ne enää irtoa ennenkuin päästetään. Sieltä se nousi, ja oma desibelitasoni lähti hurjaan exponentiaaliseen nousuun! JEE, V*ITTU MITÄ FAILISTA! WHOOOHOO! Kyllä taas kaikenmoiset fiinit lähtivät virtaamaan suonissani, ja tärinät sai jalkoihin, kun mamma asetettiin Ronin super-puntariin. Oho, näyttää kyllä paljon isommalta. Taitaa olla taas silmäpuntarin kalibroinnit kylillä, koska lukema oli 5,7Kg. No, fintsahan se siinä, kyllä nyt on fiilikset kohillaan pitkästä aikaa s**tana!
Toivuttuani ekstaasista yhdyin muihin miehiin, ja jatkoin heittelyä, mutta isomuksia ei enää näkynyt. Taisin ottaa jonkun perus-kakkosen, jonka kanssa poseerattiin Paataja-tyyliin, ja Kentsu otti jonkun kilosen. Aikamme viskottuamme päätimme lounastaa satamassa, jossa Kentsu kaivoi pihvit ja pernalaatikot esiin muiden tyytyessä perus-juustonossiin. Oli siinä kertisgrillillä töitä, kun piti neljän makkaran lisäksi lämmittää pari isoa pihviä ja laatikollinen perunaa!
Myöhemmin päräytimme Rönnäsin puolelle, ja kolusimme ottimestat. Roni taisi ottaa jonkun perus-tuubin vielä sataman läheisyydestä, joten kukaan ei jäänyt nollille. Palasimme satamaan, otimme paketin ylös, ja paluureissu alkoi. Positiivinen kokemus, ainakin minulle.
Tämän reissun tavoite oli kartoittaa Loviisan mestoja lähestyvää syysreissua ajatellen, ja voidaan sanoa että siinä onnistuttiin!
Teksti: Tape
Kuvat: Ron
Kuvien konfaus: Tapen eka photarifiilistely
