Sportfiskemässan 2018

FTK:n iskuryhmä lähti isommalle kirkolle pohjolan Texasiin, sinne missä kaikki on suurempaa ja paremmin

Sportfiskemässan on pohjolan suurin urheilukalastusmessutapahtuma. Pääpaino on heittokalastuksessa, sekä uistimilla että perhoilla. Heittokalastusveneet ja -elektroniikka ovat myös laajasti edustettuina. Yksistään Mojoboatsin osasto pesi Helsingin venemessut kalastusveneiden osalta, siitä mittakaavaa.

Nelihenkinen delegaatiomme (Ville, Jukka, Hämppy ja Miikka) lensi perjantaina päivällä 16.3. Helsingistä Finnairilla Tukholmaan. Arlandasta pääsee paikallisjunalla suoraan Alvsjöhön, Tukholman Pasilaan, jossa Stockholmsmässan on aivan radan varressa. Junamatka kestää n. 50 min. Hotellimme nimeltään Motel L oli toisella puolella rataa, jonne veimme laukkumme, ja kävelimme takaisin asemalle ja siitä yli messupuolelle.

Jukalla oli hätä saada ostettua joko Wolfcreekin tai Svartzonkerin käsityövieheitä, mutta tappio tuli – käteen jäi tyhjä arpa. Wolfcreekin vieheet menivät käytännössä kaikki perjantaina aamulla, ensimmäisen 5 minuutin aikana. Claes (Svartzonker) toi omia tekeleitään satunnaisesti ständilleen, niitä olisi pitänyt odotella koko päivä. Pientä lievitystä tuskaan toi yksi Wolfcreekin häntyri, joka löytyi myöhemmin erään kalastuskaupan ständiltä.

Nopea lounas naamaan messuaulan ravintelissa, jonka jälkeen sisään messuille. Messut pidettiin yhdessä todella isossa hallissa, muissa halleissa oli käynnissä muita tapahtumia. Perjantai-iltapäivä meni vain kierrellessä alueeseen tutustuen. Ensi huomio, kyseessä oli todellakin myyntimessut, piikit täynnä osastosta riippumatta!

Ensimmäinen messupäivä huipentui Fly vs. Jerk 9 -finaalin ennakkonäytökseen. Kisan voitti spektaakkelimaisella loppukirillä Suomipojat, Vision Team Finland. Olihan hieno olla paikalla! Pasi Taponen ja Markus Tandefelt ronkkivat kisan viimeisenä päivänä kaikkien aikojen suurimman kyseisessä kilpailussa saadun hauen, yli 12kg vonkaleen. Onnitteluiden ja pokaalifiilistelyiden jälkeen kello löi jo 18:00 ja messuhallin ovet sulkeutuivat. Siirryimme Suomiporukalla hotellimme aulabaariin syömään. Syömisen ja muutaman hanatuotteen jälkeen oli helppo painua hissillä yöpuulle.

Lauantaina Osasto Vanhukset heräsivät normifiiliksellä normisuomiaikaan ja hilpaisivat aamiaiselle. Osasto Nuorisoa piti hätyytellä hereille videopuheluilla, sillä moottorisahaa koko yön käynnissä pitänyt Guest Star Miikka aiheutti väsymyksen tunnetta bodatussa huonetoverissaan.

Messuhallille päästyämme, teimme ostokset hyvässä järjestyksessä edellisen päivän tiedustelun perusteella ja jatkoimme messutunnelman fiilistelyä. Ja sitä riitti. Suomituttuja riitti, ja vaikka mielestämme olimme nähneet jo kaiken, niin uusia koluamattomia kojuja löytyi edelleen. Ostokiimaa rajoitti käsimatkatavaroilla meneminen, koska matkustamoon ei voi viedä vapoja, eikä koukkuja. Lisäksi mm. käsityövieheiden myyjät tarjosivat vain sikäläistä Swish-maksutapaa, jota ei Suomipojilla tietenkään ole.

Lähdimme kotimatkalle lentokentän suuntaan samalla paikallisjunalla kuin tullessa, hiukan ennen toisen messupäivän päättymistä. Lipunmyyjä ei arvostanut ruotsiksi ostettuja lippuja, vaan äkäisesti käski meidät laiturille. Lippu kannattaa säilyttää, sillä laiturialueelta ei pääse pois ilman sitä. Lontoo-meininkiä.

Lentokoneessa neljä tyytyväistä, mutta väsynyttä ukkoa alkoivat jo miettimään 2020 messuja, ihan joka vuosi ei ehkä kuitenkaan. Vannomatta paras.

Kustannuksista

Lennot ja hotelli maksoivat n. 115€ mieheen, junaliput kentältä messuille ja takaisin n. 30€, sisäänpääsy 20€ (3 päivän lippu). Siihen sitten syömistä ja juomista kunkin oman maun mukaan.

Teksti ja kuvat: Artistit