Triplametri – kauden paras haukireissu

Syksyllä, marraskuun alkupuolella, tuli tilaisuus proffalla ja Ronilla mennä vielä haukikalaan. Keli oli suht tyyni ja kylmää, mutta pitihän sitä päästä vielä kerran Jammulla ulos. (tämä olikin Jammun viimeisiä reissuja tälle kaudelle)

Lähtö oli ns. verkkainen, ei liikaa pingottamista. Kamat saatiin veneeseen joskus klo 10 maissa ja siitä siirtymää ekalle kohteelle. Roni avasi jo parin heiton jälkeen putkilolla – kalaa paikalla, hyvä merkki.

Proffa oli katsonut liikaa Pike Fightia ja innostunut Rapalan X-Rap Peto-vieheistä. Aiemmin Hämpyn kanssa eräällä reissulla oli keltaiset värisävyt toimineet, joten vähän läpällä kirkaan keltainen Peto siiman päähän, jos nyt tälläkin saisi jonkin putkilon…

Muutaman heiton jälkeen, alle 10, tärähti hyvin. “Iso! Roni, haavi, nyt”. Roni tekee työtä käskettyä (haavi tietenkin kasassa, eihän sitä näin pian tarvitta…) ja molemmat pojat tunnistaa suurhauen, kun se saadaan veneen luokse. Iso oli. Uistin hyvin kiinni ja Roni kaappaa hauen haaviin. Metri puhki ja reippaasti, tuumailevat kalastajat.

Nopeasti pituus ja paino Salterilla. Sen verran heilui puntari ja tulos epäilytti, että kala veteen ja toinen Salter vielä esille. Sama tuomio. Kala takas veteen ja fiilis korkealla. Proffalla meni takki ihan tyhjäksi kerralla… alle 10 heittoa pienellä läpällä valitulla Pedolla (pakin ainoa Rapalan uistin) ja kortilla 117cm/9.5kg! Ihan käsittämätön alku. Tulipa mieleen, että ei ole koskaan noussut Jammuun kahta metriä samana päivänä, jos nyt sais, kun vasta vartti kalastettu ja kala otillaan. No, ei tullut kahden metrin päivää taaskaan…

Kalastajat jatkoivat työtään.

Ronille toinen putkilo. Kohta Proffa huutaa taas, “Iso”, ja eikun haavia esiin. Alle 10 heittoa edellisestä ja haavissa 104cm haukea (mutta painoa vain reilu kuutonen, hoikka tapaus). Proffan kaksi ekaa kalaa siis 221cm… ihan käsittämätöntä. Peto oli todellakin irti! Jos oli aiemmin Proffalla takki tyhjä, niin nyt fiiis oli vieläkin tyhjentävä – oliko se tässä, takas kotiin?

Homma jatkui ja kalaa löytyi, mutta toisaalta selvisi aika pian, että kalat olivat pääosin tuulessa ja vähän syvemmällä – kun siirryimme tyynempään, kaikki kalat katosivat, myös putkilot.

Noin tunti edellisestä metristä, ja muutaman putkilon jälkeen, Proffa suosittelee Ronille heittää tiettyyn kohtaan, josta itse on tiputtanut parikin parempaa kalaa. Roni heittää, pari kelan pyöräytystä, ja Rubberia viedään. Ja nyt viedään aika kovaa, ei riitä oikein Calkkunan jarrukaan. Painoa oli. Nyt pääsi Proffa haavimaan. Sama 104cm sieltä haavista löytyi ja painoa lähemmäs 8kg. Aika iso ero kaloilla, vaikka sama pituus.

Homma jatkui tästä, mutta jotenkin takki oli vähän jo tyhjentynyt molemmilla. Noin puolitoista tuntia kalastusta takana ja veneessä kolme suurhaukea, ja joukko putkiloita. Vaihdettiin paikkaa ja kierrettiin muitakin kohteita, mutta mitään parempaa ei enää saatu – oliko syönti-ikkuna mennyt kiinni vai huonommat paikat, ken tietää.

Lopputulos kappaleissa Ronille 3 kalaa ja Proffalle 11 (näistä 7 Pedolla, piti välillä muitakin kokeilla). Eikä taaskaan tullut Jammuun kahta metriä samalla reissulla. 🙂